keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Videoita pakkaspäivän ratoksi



Ajattelin vielä kertoa siitä että Ponchohan laumautu 7 viikon erillään olon jälkeen. Olimme Oulussa kisareissulla ja otin molemmat mukaan. Sen reissun jälkeen pystyin Ponchoa ja Madde kuljettamaan samaan aikaan lenkeillä. Nykyään koirat jopa leikkivät keskenään ja sietävät hyvin toisiaan. Välillä sisällä Poncho murisee Maddelle mutta se on aika normaalia. Pidän kaikesta huolimatta Ponchoa portin takana sisällä kun silleen ei minun tarvitse jännittää millon se rähähtää ja tämä tuntuu sopivan meille oikein hyvin. Poncho on rauhallinen ja rento ja tuntuu nauttivan kun saa olla rauhassa omassa oloissaan. Eikä turhia rähinöitä tule.

Tässä video Maddesta kun se noutaa





Tuossa pallolla pelailua marraskuun lopussa.

http://www.youtube.com/watch?v=h-zZeLzOVOQ&feature=youtu.be









perjantai 21. joulukuuta 2012

Talvi on tullut ja Joulukin jo ovella

Huh aikahan on ihan livahtanut jonnekkin. Madde on jo 6 kk ja edelleen oikein mieluisa koiran alku. Syksy on kyllä ollut muuten rankka kun jouduin luopumaan Aramiksesta :( Aramishan oli jo pidempään ollut vähän raihnasen oloinen. Se sairasti kroonisesti astmaa ja ja olikin sen takia pitkällä kortisoni kuurilla viime syksynä. Kun se saatiin kuriin toinen etujalka rupesi vaivaamaan niin että ensin ranne oli todella kipeä. luulin jo että siinä on sarkooma mutta kuvista ei paljastunut mitään viime talvena. No parin viikon kipulääkityksen ja levon jälkeenkään jalka ei ollut hyvä ja kappas kappas bicepsihän se oli ärtynyt ontumisesta ja kortisoni laitettiin olkaan. No taas oltiin levossa. No sitten yhtenä päivänä katoin että mitäs se toista takajalkaansa ontuilee ja huomasin että siitäkin oli mennyt yhdestä varpaasta pinallinen koukistajajänne poikki ja yksi varvas oli siis ihan suora. No sitten Aramis päätti pudottaa kaiken karvansa niin että nahka paistoi kun oli vaan oikeesti kaksi karvaa ristissä. Otettiin T4/THS taas kerran mutta tulos oli ihan ok. Katottiin kaikki veriarvot taas kerran ja mitään muuta ei löytynyt kun että trombosyytit oli 80 ja leukkarit oli tosi matalalla. Siis jäätiin seurailemaan. Sydän ja vatsaontelo ultrattiin eikä mitään löytynyt.

Nyt syksyn aikana Aramis vanheni silmissä. Turkki joka oli kasvanut takaisin meni jotenkin tosi huonokuntoiseksi, Aramis pissaili välillä petiin jossa nukkuin ja suolenkin toiminta heikkeni. Etujalan ranne vaivasi edelleen niin että se oli nuollut siihen karvattoman alueen. Olin jo päättänyt että jos vielä jotain tulee niin sitten on Aramiksen aika lähteä.

Yhtenä aamuna laitoin koirat ulos ja menin keittämään kahvia ja laittamaan niiille ruokaa. Otin koirat sisälle  ja annoin ruuat. Aramis vaan katsoi kuppia ja sitten minua ja meni Madden pieneen häkkiin kerälle maaten. Säikähdin sillä tiesin että jotain oli pahasti pielessä jos Aramikselle ei ruoka maistu. Se oli nimittäin todella ahne koira. Kutsuin sen sieltä pois ja katsoin ikeniä. Ne olivat ihan siniset. Aramis ei jaksanut seista vaan kävi maaten koiran petiin. Itkuhan siinä tuli sillä tiesin että nyt oli soitettava eläinlääkäriin. Olin luvannut Aramikselle että enää ei tarvitse hoitoja tehdä joten puhelu oli se kamalin jonka jokainen vanhan koiran omistaja tietää että joku päivä se on tehtävä. Sotkamon eläinlääkäri oli lehmiä hoitamassa joten onneksi sain Kajaaniin ajan. Niin lähdettiin Aramiksen kanssa viimeiselle yhteiselle matkalle :(

Ikävä on edelleen valtava. Aramis oli mun varjoni ja ajatukseni! Lepää rauhassa ystävä!! Sain tuhkat tänään ja vien ne tuonne niemen nokkaan järven rantaan ja annan tuulen viedä ne mukanaan..näin voin viimeisen kerran sanoa hyvälle ystävälleni olet vapaa menemään, uutta käskyä ei enää tule!

Poncho on käyttäytynyt ihan siivosti. Vähän pelkäsin että miten Aramiksen lähtö vaikuttaa sen psyykkeeseen kun se on aina herkästi reagoinut kaikkeen. Mutta ei mitään ihmeellistä. Se on jopa aavistuksen rauhoittunut.

Madde on oma iloinen touhukas itsensä. Päivän piristys aina! Se on edelleen todella vahva hermosen oloinen.  Liikkuu joka paikassa reippaasti ja on avoin ihmisiä ja toisia koiria kohtaan. Ei ole enää osoittanut dominanssia toisille koirille. Ehkä vähän harjastelee mutta tulee tosi hyvin juttuun urosten ja narttujen kanssa. Puhuu todella lahjakkaasti koiraa ja on saanut Ponchonkin leikkimään kanssaan mikä on siis ihme.

Jälkeä ajeltiin jonkun verran syksyllä. Esineitä pikku koira etsi jo tosi hienosti. Agility on edelleen tosi alkeissa. Putkeen voi lähettää ja kepit se osaa verkko ohjureilla. Siivekkeiden läpi se menee hyvin yhdestä, ehkä joskus kahdesta. Kontakti esteitä ollaan tehty A-n alastuloa, siis vaan kontakti pintaa ja sama puomilla. Jos mä juoksen niin helposti ottaa kaarretta mukaan. Tämän kanssa saa olla tarkkana.

Tokossa ollaan tehty sivulla paikkaa ja tämän pikku-koira on jo aika hyvin oppinut. Vähän seuraamista namilla ja istumista+maahan menoa. Nouto menee niin että kapulan osaa käydä hakmassa ja tuomassa mun käteen. Nyt olen ruvennut tekemään pitoharjoituksia ja nopeesti se senkin älys. Kapulaa voi jo koputella sormilla ja hyvin pitää. Tosin vaan lyhyen ajan. Nyt otin oman seisomisen mukaan. Myös vauhti noutoja isommalla kapulalla ollaan tehty pihalla. Välillä vaihtaa hyvin kapulan leluun ja välillä meinaa olla niin että haluais vaan pitää kapulaa suussa. Merkkiä ihan vähän kosketusalustalla lyhyellä matkalla. Ruutua ei yhtään :(

Luoksetulon loppuasentoa eteen ollaan tehtty. Ja tänään pieni koira tuli metristä jo ilman käsiapuja eteen. Hieno pieni koira. Tykkään Maddessa siitä että se ei sählää mitään ylimääräistä. Keskittyy tekemiseen ja kun on aika leikkiä lelulla lopuksi niin se leikkii todella raivokkaasti. Silti ei kuppi mene yhtään nurin. Noh ainakaan vielä.

Sen verran Maddella on silmää että pallolla ei voi palkata. Se jumahtaa aivan täysin. Myöskään palloja ei voi olla leluina sillä se pyörittelee niitä maanisesti ja tuijottelee. Narupallo on sen mielestä ihan pop! Myöskin muut lelut toimii.

Ollaan myös opeteltu leluun ampumista ja vähän eteen menoa.

Lampailla Madde on käynyt yhteensä 4 kertaa. Kerran siellä Minnan luona, kerran Somerolla pentutapaamisessa ja kaksi kertaa ollaan käyty tossa työkaverin porukoilla lampaita ihmettelemässä. Eiköhän se ole nyt syttynyt. Kattellaan sitten keväällä lisää.

Siinäpä ne tärkeimmät kuulumiset.



Tässä Madde 4 kk


Tässä Madde 5 kk

Ja tässä 6 kk






keskiviikko 26. syyskuuta 2012

15 vko elämää takana ja Ponchosta AVA

Kaikki edelleen hyvin. Vauhtia on tullut vielä hiukan enemmän. Elämän perusasioita opiskellaan..ja siinä sivussa tottiksen alkeita. Jälkiä ollaan muutamia ajettu. Lähinnä pihalla nurtsilla mutta muutamia jo metsässäkin. Hyvin pikkukoira jäljestää! Keppi on ollut lopussa ja sillä ollaan leikitty. Taitaa tulla kyllä keppihullu tosta pennusta.
Esineitä ollaan muutaman kerran käyty etsimässä metsästä ja kun ne löytyvät niin niillä leikitään hurjasti :)

Lampaita käytiin ihmettelemässä Jokisaaren Minnan luona ja Madde kyllä yllätti mut. Toki tiesin että reipas pentu on kyseessä mutta silti oli kiva katsoa kuinka reippaasti hän liikkui pellolla. Ja Minnan sanojen mukaan oli siellä vähän ajatustakin mukana. Tästä on hyvä jatkaa pentutapaamisessa Somerolla.

Agility on tietenkin vielä hyvin vähäistä sillä hyppyjähän me ei tehdä. Mutta toki ohjausjuttuja ja kontakteja opiskellaan.

Madde on sekä ahne että leluhullu. Paino jälkimmmäisessä sillä hän jaksaa leikkiä loputtomasti leluilla ja rähjätä niille.

Kaksi kertaa olen nyt nähnyt Maddessa dominanssia toiselle koiralle. Eka oli käppänä uros ja Maddella oli keppi jota hän uskaltautui puolustamaan ärhäkästi. Toinen tilanne oli kun käytiin Oulussa saman ikäistä BC:n pentua katsomassa niin kun jo vähän väsy painoi niin kepistä tuli taas riitaa. Omille koirille Madde ei ole uskaltanut dominanssia näyttää eikä ihmisille. Poncho kyllä taitaa pitää huolen ettei kauheesti pääse rönsyilemään. Ja minä pidän sitten lopusta huolen. Tietty tuota piirrettä en ehkä olisi toivonut mutta aina ei saa kaikkea mitä haluaa ja muuten olen kyllä pentuun tosi tyytyväinen.

Poncho päätti näyttää mulle että kyllä hänkin on hyvä koira ja valioitui ekassa virallisessa kisassa 11 kk kisatauon jälkeen. Ponchohan oli tosi ärhäkkä Maddelle kun pentu saapui ja pidin Ponchoa 7 viikkoa eri tarhassa ja eriaikaan lenkitin kun muut. Tämä eristys taisi tehota ja nyt Ponchon voi ottaa lenkille samaan aikaan mukaan. Sisätiloissa Poncho on edelleen eritiloissa.

Oulussa oli 2 starttia. Osallistujia oli 34. Katsoin kyllä että nopeita koiria on listoilla että lujaa pitää mennä jos haluaa sertiä tavoitella. Rata oli kiva. Ei mikään vaikea..sellainen vauhtirata missä sopivasti hallintaa. Sopi meille. Poncho oli silti aika nihkeän tuntuinen radalla ja jäi vähän huono maku suuhun vaikka nolla tehtiinkin. En siis odottanut että saataisiin sertiä. No tulokset viipyivät tosi kauan ja Madden kanssa mentiin niitä utelemaan ja yllätys oli suuri kun sertiläpyskä oli Ponchon kisakirjan välissä!!! Vähän ajan päästä varmistui vielä se että oltiin voitettu :)) Voi sitä riemua! 6 vuoden projekti oli valmis..Ponchosta valio! Poncho ei todellakaan ole missään suhteessa ole ollut helppo yksilö. Treeneissä ja kisoissa oikein mukava vietävä mutta arki on aika haasteellista. Oli jo mielessä että jos antaisin Ponchon kisalainaan Etelä-Suomeen vähäksi aikaa kun täällä ei ole niin paljon kisoja mutta nyt kun toi laumautuminen on tapahtunut niin taidan pitää se nyt kuitenkin täällä. Katsotaan miten tämä lähtee menemään..

Tässä Madde 15 vko ( Toberoi Queen of hearts ) ja Tiu ( Toberoi Guadiana )

Poncho ( Delta River Outlaws Daughter ) FI AVA


lauantai 1. syyskuuta 2012

Melkein 12 viikkoa

Madde on kotiutunut paremmin kuin hyvin! Aramiksesta on tullut sen bestis. Ollaan käyty kylällä ihmettelemässä ihmisiä ja autoja. Myös koirakavereita ollaan saatu. Treenikentällä ollaan muutamaan kertaan ehditty käydä. Eilen käytiin Mielosen Annen luona Jormuassa katsomassa heppoja, kissoja ja kaneja.

Muutaman kerran ollaan käyty vaarassakin lenkillä. Hyvin on jaksanut mukana. Mutta mikä parhainta hän on niin kiltti!! En edes muistanut että pentu voi olla näin helppo. Toki hän on touhukas, mutta se nyt on selvää. Ei vikise, ei tuhoa ( ainakaan vielä), leikkii leluilla kyllä villisti. Kävelee hihnassa hienosti. Matkustaa autossa ilman mitään ongelmia. Kulkee tosi hienosti uusissa paikoissa. On vaan niin HELPPO :) Ei hauku, ei pöhise. Tuntuu että palikat on kohillaan pääkopassa!


Tässä hän leikkii. Ikää tais olla 9 viikkoa


perjantai 24. elokuuta 2012

Kuninkaallisten saapuminen maalle

Ompas mennyt aikaa kun viimeksi tänne olen kirjoitellut. Noh..maisemat ovat muuttuneet Kainuun vaaramaisemiin ja olohuoneen ikkunasta aukeaa peltomaisema. Eli Sotkamoon muutto tuli eteen viime keväänä ja meistä on tullut maalaistolloja :)

Poncho kärsi jalkavammasta koko kevättalven ja kevään joten SM-kisat saivat jäädä :( Nyt jalka on huolella kuntoutettu ja pitäisi taas kestää. Kisaaminen on jäänyt tältä vuodelta kokonaan mutta eiköhän sitä viimeistä sertiä lähdetä vielä näin syksyn saapuessa metsästämään. Tuskin saadaan SM-nollia kerättyä ensi kesälle sillä tällä suunnalla on aika huonosti kisoja mutta eihän sitä koskaan tiedä. Jospa sen nyt saisi edes valioksi se riittäisi tolle koiralle kyllä.

Mutta kun ei ole kisannut niin aikaahan on jäänyt vaikka mihin..vaikka uuden pennun etsintään :) Jo ikuisuuden ajan olen haaveillut omasta BC:sta. Jo silloin kun ekaa Aussieta olin ottamassa pohdin bordercollieta yhtenä vaihtiksena. Silloin mut peloteltiin sen vilkkaudella ja että se vaatisi niin paljon. No päädyin silloin näyttelylinjaiseen aussieeseen ja oikein kivan koiran sainkin. Tosin tuskin se vilkkaudessa paljonkaan hävisi bordercollielle. Nyt kolme aussieta myöhemmin ( kaksi näyttelylinjaista ja yksi työlinjainen ) sain vihdoin sen oman BC:n :))

Ajatus uudesta pennusta lähti jo tosiaan vuosia sitten mutta tilanpuutteen ja Ponchon hankalan luonteen vuoksi en ole viittinyt pentua ottaa. Tutustuttuani Niemen Elinaan edellisessä työpaikassani Kouvolan eläilääkäriasemalla sain onnekseni tutustua myös hänen koiriinsa ja päätöksen teko oli helppoa. Seuraava koirani on ehdottomasti bordercollie! Sain myös onnekseni tutustua Elinan Njodiin myös lähemmin sen ollessa useasti mulla lainassa/hoidossa. Njodi hurmasi minut mutkattomalla luonteellaan ja aivan uskomattomalla työskentelymoraalilla! Olin myyty!! Siitä koirasta halusin pennun. Viime talvena sain kuulla Elinalta että Njodille olisi morsian tulossa että nyt olisi sitten mahdollista kesällä 2012 saada pentu. Emä oli Aino Pikkusaaren narttu Pai joka oli mulle jo entuudestaan tutusta jenkkikennelistä Rising Sun. Kenneli kasvattaa myös ausseja. No pitkään pohdittuani ehdin jo kieltäytyä kunniasta kun paikkakunnan vaihto yms elämän muutokset tulivat eteen. 

Kuitenkin pentujen synnyttyä olin taas kerran myyty..sinne syntyi pieni ruskea narttu joka oli aivan kopio isästään. Punnitsin vaihtoehtoja ja tulin siihen tulokseen että nyt jos koskaan mulla olisi hyvä tilaisuus ottaa pentu. Tilaa olisi ja maallahan koiran pito on helpointa joten ajattelin että kyllä kolme koiraa täällä menisi. 

Kävin Elinan kanssa katsomassa pentuja heinäkuun puolivälissä jolloin pennut olivat 5 viikoisia. Tykkäsin edelleen Pain rauhallisesta olemuksesta ja pennutkin vaikuttivat tasapainoisilta ja ei liian vilkkailta. Ainon kanssa punnittiin myös sijoitusvaihtoehtoa mutta sitten päädyttiin että pentu tulisi ihan mulle ihan omaksi.

Vihdoin elokuun puolessa välissä pieni ruskea tyttöpentu muutti kauas Kainuuseen. En muistanutkaan miten koira voi olla helppo!! Pentu on osoittautunut niin kiltiksi etten edes voinut kuvitella pääseväni näin helpolla. Toki hän on touhukas mutta ottaa elämän tuomat asiat todella järkevästi vastaan. 

Joten saanko esitellä Toberoi Queen of hearts aka Madde


Nimestä sen verran että sehän tarkoittaa hertta kuningatarta. Joten lähdin pohtimaan kuninkaallisten nimiä. Njodihan on tuotu Ruotsista joten pentu sai Ruotsin prinsessan nimen eli Madde :)

Aramis otti pennun vastaan todella hyvin ja niistä onkin tullut bestiksiä. Poncho taas ei yllättänyt laisinkaan. Olisi syönyt aamupalaksi pennun jos olisi voinut. Toistaiseksi Poncho ja Madde eivät elä samoissa tiloissa. Poncho saa puoli vuotta minulta aikaa jos ei laumaudu rupean pohtimaan muita vaihtoehtoja.

Tässä vielä Madden isä Njodi
Ja emä löytyy täältä

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Lunta ja aurinkoa!

Aivan ihana ensimmäinen kunnon talviaurinko päivä! Käytiin pitkllä lenkillä koirien kanssa Utissa. Mukana oli Rilla (Collie ), Ralli (BC), Tete ( BC) ja tietysti Armi-pappa ja Poncho. Kerran Poncho hermostui Tetelle kun ilmeisesti tuijotti liian pitkään ja juoksi kohti. Sen jälkeen kaikki arvon neidit lenkkeili sulassa sovussa. Olisihan se taas tehnyt mielä tehdä rukkasen tosta pikku-merlestä.. olis tullut tosi trendikkäät kyllä! Sen pää ei vaan aina kestä moisia tilanteita..saisi kyllä mun mielestä kestää!! MUR!

Noh onneksi ei sen enempää mitään tilanteita tullut ja Ponchokin oli rento ja rauhallinen loppulenkin. Eilen käytiin vielä uusiksi treenaamassa Helin rataa ja kyllä voipi ohjastaja olla tyhmä kun tekee ihan samat virheet uudestaan. Vaikeat kohdat menee kuin vettä vaan ja sitten helpoissa pitää mokata. Höh sanon minä. Koira kulkee kyllä. Menin pari kertaa myös Rallilla. Kiva vietävä sekin!

Tein Poncholle myös kaukkarit häiriöllä ja tunnarin. Tunnarissa taas vaihtoi oman pois. Pieni murahdus moisesta ja seuraava toisto olikin ihan nappisuoritus!

perjantai 6. tammikuuta 2012

Taukoilua, vähän agia ja tokoa

Kisatauko on parhaillaan käynnissä ja koirakin on ollut melkein treenaamatta. Vähän agia ja tokoa ollaan tehty. Oreniuksen koulutuksessa oltiin ja olikin kiva huomata että sain oman keskittymisen nappiin ja tehtiin oikein hyvää suoritusta. Treenattiin sitten back-lap:a enimmäkseen kun se oli mulle hieman outo tuttavuus. Myös Heli Nuorivuoren koulutuksessa oltiin nyt loppiaisena ja Poncho oli aika räjähdys altis aluksi mutta sitten saatiin homma hanskaan ja olin tyytyväinen menoon.


 Tokossa ollaan treenattu Elinan ja Katrin tiukan silmän alla ja edistystä on kyllä tullut meidän ongelma kohtiin. Saa nähdä sitten keväällä että miten koetilanne vaikuttaa koiraan.
Eipä oikeestaan muuta erityistä. Pikkuhiljaa rupeaa pentukuume nostamaan päätään. Ponchohan täytti Joulukuun alussa 6 v ja Aramis täyttää helmikuun alussa 10 joten viimeistään ensi vuonna olisi uuden pennun aika. Jospa vielä malttaisi tämän vuoden keskittyä Ponchoon täysillä, täytyyhän se TVA:si ja AVA:ksi saada ;)

Syksyn kauniit värit

Nyt on upeat värit luonnossa! Toivottavasti sää pysyisi kauniina pitkän!